Taas sairaalassa 😢

Aloitin uuden työn ja kaikki meni ihanasti, kuukauden… nautin ihmisistä, siitä että päivissäni oli sisältöä ja koin olemassaoloni tärkeäksi.

Viimeaikoina olen ollut vähän väsynyt ja lenkki ei ole kulkenut normaalisti ja olen nukkunut paljon. Tänään sitten kun menin toimistolle iltapäivällä, pyörryin ulko-ovella lyöden pääni seinään. Nousin itse ja menin sisälle, työkaverit soittivat ambulanssin.. ja niinhän siinä kävi että sairaalaan tuli matka. Ambulanssista lapselle hoitaja kotiin ja minä ❤️ osastolle.

Itkettää kamalasti 😢 pelottaa että tauti on pahentunut, lapsi jää orvoksi ja kaikessa naurettavuudessaan pelkään menettäväni työn mistä pidän koeaikana ja sitä kautta perheemme elannon ja kodin.

Miksi minulle aina käy näin?

Nordic business forum

Photo by Travis Saylor on Pexels.com

Katselin Linkkaria, niinkuin se enää elämääni parantaisi, vanha tottumus, joka päivä linkkarin uusimmat… sieltä pompsahti eteeni Nordic Business Forumin julkaisu uudesta yhteistyökumppanista, vai oliko se päämainostaja tms. no kuitenkin, sähköauto on nyt sitten kimpassa.

Kävin aikanaan jo töidenkin puolesta melkein vuosittain heidän tapahtumissaan, olin jo silloin kun Sarasvuo puhui pienelle yleisölle ja matka jatkui Helsinkiin. Korkkarit jalassa, eturivissä kalliilla passilla jakkupuku päällä. Vuoden kohokohta! Upeita puhujia ja hienosti järjestetty tapahtuma… Tapasin uusia ihmisiä ja olin jotain. Se oli silloin kun olin uraputkessa ja elämäni kunnossa. Mieheni elossa, terveys tikissään, lapset voivat hyvin ja kaikki oli aurinkoista. Nytpäs ollaan vähän toisaalla näissä jutuissa. Leskijuttuja, parantumaton sairaus, tulevaisuus hukassa, olenko kohta edes töissä enää vaikka haluan niitä tehdä… P#ska…

Myös viimevuodelle oli lippu. Mutta olin niin sairas että en päässyt tapahtumaan, en myöskään jaksanut laittaa lippua eteenpäin, lippu jäi täysin käyttämättä. Harmittaa edelleen… Olisin ihan tosi kovasti halunnut mennä sinne, mutta minusta ei ollut siihen silloin. Enää ei ole varaa lippuun.